Suomalainen pop-up design maailmalla

ukraine

Suomeen on muutaman viime vuoden aikana syntynyt aivan uudenlainen designkulttuuri. Siinä, missä ennen suomalaiset nuoret suunnittelijat pyrkivät lähinnä Marimekolle, Iittalalle tai Fiskarsille tuotesuunnittelijoiksi, nykyään nuoret ammattilaiset uskaltavat ennakkoluulottomasti perustaa omia tuotemerkkejään ja markkinoida rohkeasti ulkomailla.

Tämän uuden suuntauksen uranuurtajana voidaan pitää IvanaHelsinki merkin luojaa, Paola Suhosta. Suhosen merkittävän koti- ja ulkomaisen menestyksen salaisuutena pidetään omalaatuista konseptia, rohkeaa brändäystä ja medianäkyvyyden tehokasta hakemista eri kanavilla. Nyt Suhosen jalanjäljissä maailmalle on etsiytynyt useita nuoria suunnittelijoita, jotka myyvät, valmistavat ja markkinoivat tuotteitaan Berliinissä, Lontossa ja Pariisissa, muutaman paikan mainitakseni.

Esimerkiksi Saksassa niin kutsutut pop-up myymälät ja markkinat ovat jo arkipäivää. Ne tarjoavat nuorille suunnittelijoille edullisen ja riskittömän mahdollisuuden myydä tuotteitaan pienin taloudellisin investoinnein. Mikäli verrataan tätä perinteiseen sisäänostomarkkinaan, jossa suunnittelijan ja tuotemerkin on ensin saatava napattua tavaratalon tai nettikaupan sisäänostajan huomio, ja lopulta vakuutettava tämä ottamaan riski ja uudet tuotteet myyntiin, pop-up palvelee sekä myyjää että ostajaa paremmin. Pop-up konseptin avulla tuottaja pääsee itse vaikuttamaan tuotteensa näkyvyyteen ja markkinointiin. Kymmenen taalan kysymys tietysti kuuluukin, mikä ihme tämä pop-up konsepti oikein on?

Pop-up myymälä tarkoittaa väliaikaista, vaikkapa kadulle tai varastohalliin luotua myyntipaikkaa, jolla on yleensä muutaman kuukauden toiminta-aika. Näin ollen myyjä pääsee haistelemaan markkinoiden vetoisuutta, paikan asiakaskuntaa sekä testaamaan tuotteidensa menekkiä. Pop-up myymälä tarjoaa myös suunnittelijalle mahdollisuuden saada suora kontakti asiakkaisiin ja heidän palautteeseensa. Asiakkaat taas pystyvät tekemään pop-up konseptimyymälöistä monesti edullisempia hankintoja, kun toisen portaan myyntiorganisaatio ei ole ottamassa omaa siivuaan katteesta.

Myös verkostoituminen suunnittelijoiden kesken on tärkeä osa pop-up kauppapaikkoja. Eri myymälöiden omistajat ja suunnittelijat tutustuvat vaivattomasti toisiinsa, pystyvät brainstormaamaan uudenlaisia konseptiajatuksia tai löytämään uusia tapoja tehdä yhteistyötä. Inspiraation voimaa ei pidä myöskään väheksyä. Suomalaista designia on monesti moitittu liiallisesti vaatimattomuudesta ja jämähtämisestä skandinaavisen muotoilun 60-luvulla luotuihin raameihin. Osittain tämä varmasti pitää paikkansakin. Viettäväthän designerit suomalaisissa muotoilualan oppilaitoksissa monta vuotta, jolloin opetuksen peruspilarit asettuvat Aalto-Saarinen-Iittala-akselille. Vaikka suomalaiselle designillekin on oma tilauksensa, olisi hauska nähdä myös hyvää designia, joka uskaltaa seisoa omilla, vaikka sitten niillä väliaikaisilla pop-up jaloillaan.